Miksi kielten oppiminen on hankalaa ja kuinka sitä voi helpottaa

Jos sinulla on hankaluuksia vieraan kielen oppimisessa, hengitä syvään – et ole ainoa. Aikuisiällä kielten oppiminen on tunnetusti vaikeaa lapsuuteen verrattuna, sillä lapsen aivot ovat todella joustavat ja vasta muodostavat kielten omaksumiseen tarvittavia yhteyksiä.

Mutta mistä johtuu, että kielten oppiminen on ylipäätään hankalaa? Yksinkertaisesti ilmaistuna selitys löytyy siitä, että prosessi vaatii aivotyötä (mieleen täytyy rakentaa uusia kognitiivisia viitekehyksiä) ja aikaa (oppiminen edellyttää pitkäjänteistä ja johdonmukaista harjoittelua). Taustalla on kuitenkin myös muita syitä.

Käymme tässä artikkelissa läpi kolme keskeistä seikkaa, jotka tekevät kielten oppimisesta vaikeaa – ja kerromme kuusi vinkkiä, jotka helpottavat oppimista. Näin saat hieman lisävauhtia omiin kieliopintoihisi!

Aivojen aiheuttamat hankaluudet

Oletko koskaan kummastellut, miksi espanjan tunnit sujuvat toisilta vaivatta ja toisilta onnistuu hädin tuskin hola? Tutkimuksissa on todettu, että aivojemme yksilölliset ominaisuudet saattavat sanella, kuinka hyvin opimme kieliä.

McGillin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöiden aivot kuvattiin ennen 12-viikkoista ranskan intensiivikurssia sekä sen jälkeen. Tutkijat havaitsivat, että hyvin suoriutuneiden osallistujien aivoissa oli vahvempi yhteys puhumista ja lukemista hoitavien aivoalueiden välillä. Tämä saattaa tarkoittaa, että joillakin ihmisillä on paremmat kognitiiviset edellytykset kielen oppimiseen. Tuloksesta ei kuitenkaan pidä päätellä, että muiden pitäisi luopua kielten opiskelusta! (Siitä on niin paljon hyötyä, ettei sitä kannata jättää välistä.)

Oppimisen tapa

Työpäivän jälkeiset oppitunnit, ulkomailla opiskelu, sovellukset, kansainvälinen työympäristö, intensiivikurssit, keskustelut vieraskielisen kumppanin kanssa – kieliä voi oppia todella monilla tavoilla. On kuitenkin selvää, että aikuisten täytyy – no, olla aikuisia – emmekä voi opiskella kieltä ilman erityistä yrittämistä kuin nuoret lapset, jotka viettävät kaiken aikansa hoivaa antavan natiivipuhujan seurassa. Harmi kyllä, pidemmälle kehittyneet aivomme tekevät oppimisen työläämmäksi.

Aikuisilla on tapana oppia sanavarastoa kartuttamalla, mutta emme useinkaan tiedä, kuinka yksittäisistä sanoista kootaan kieliopin mukaisia kokonaisuuksia. MIT:ssä tehdyssä tutkimuksessa on jopa todettu, että aikuisten taipumus ylianalysointiin saattaa haitata kielen hienovaraisten vivahteiden omaksumista eikä yhä kovempi pinnistely paranna oppimistuloksia.

Voxyn Katie Nielson syyttää tästä ajattelumallia, jossa kieltä lähestytään ”objektina”: ”Historian tunneilla edetään kronologisesti ja käytetään vuosilukuja ja päivämääriä tapahtumien kulun hahmottamisessa. Kielet eivät kuitenkaan toimi tällä periaatteella”, hän toteaa. “Ihminen ei voi opetella joukkoa sanoja ja sääntöjä ja olettaa, että osaisi tämän myötä puhua kieltä. Tuossa vaiheessa kieli tunnetaan vasta ‘objektitasolla’. Ihminen pystyy kuvailemaan kieltä, mutta ei osaa käyttää sitä.”

Hänen mukaansa oppimisprosessi olisikin parempi nähdä ”taidon oppimisena” (jonakin, mitä tehdään) eikä ”objektin oppimisena” (jonakin, mitä osataan). Miten tässä sitten onnistutaan?

Unohda täydellisyyden tavoittelu. Anna opiskelusi edetä sikin sokin – käytitpä keinona sitten oppimissovellusta, kielikurssia tai matkailua – iloitse virheistä ja sisäistä, että ajoittainen hölmö olo on osa prosessia.

Kielten erot ja samankaltaisuudet

Ymmärrämme hyvin näiden aiheuttamat hankaluudet! Ei ole helppoa oppia kieltä, joka poikkeaa merkittävästi omasta äidinkielestä; esimerkiksi englanninkielisillä on hankaluuksia korean kanssa, eikä arabia meinaa luonnistua thain puhujalta. Kiinnostavaa kyllä, erilaisten kielten oppiminen ei ole tutkimusten perusteella vaikeaa sen takia, että ihmiset kaihtaisivat haasteita, vaan hankaluuksien syy on neurologisissa mieltymyksissä.

Donders Instituten ja Max Planck Institute for Psycholinguisticsin tutkimuksissa on todettu, etteivät aivomme pidä kielten samankaltaisuuksia yhdentekevinä, vaan käytämme äidinkielemme kielioppia ja periaatteita hyödyksi muiden samaan tapaan rakentuvien kielten tulkitsemisessa. Myös psykolingvistiikan professori Nuria Sagarra toteaa, että todella erityyppisten kielten oppiminen on vaikeaa verrattuna kieliin, joissa on tuttuja piirteitä: “Jos äidinkielesi muistuttaa enemmän opiskeltavaa kieltä, prosessi on vaivattomampi. Esimerkiksi espanja hahmottuu venäjän puhujalle helpommin, koska kummassakin kielessä on monipuolinen morfologia.”

Vinkkejä, jotka helpottavat opiskelua

Vaikka vieraan kielen oppiminen ei ole koskaan sataprosenttisen helppoa – kuten ei mikään muukaan vaivan arvoinen asia – se voi ehdottomasti olla mukavaa ja tuottoisaa. Mitä opiskelun helpottamiseksi voisi siis tehdä? Vaikka mitä!

Tunne itsesi ja tavoitteesi

Miksi opiskelet kieltä? Työtä varten? Omaksi huviksesi? Jotta sinulla ja sukulaisillasi olisi yhteinen kieli?

Pidä päämäärä kirkkaana mielessä ja etsi aktiivisesti tilaisuuksia opetella juuri niitä taitoja, joita tarvitset – ja jätä vastaavasti väliin ne, joille sinulla ei ole käyttöä. Esimerkiksi työpaikalla tarvitaan todella erilaista sanastoa kuin road tripillä Pohjois-Amerikassa. Kun keskityt itsellesi olennaiseen tavoitteeseen, et uuvu opiskeluun yhtä helposti.

Tee oppimisesta hauskaa

Vaikka meidän aikuisten aivot eivät ole yhtä joustavat kuin lasten, tämä ei tarkoita, ettemme voisi suhtautua asioihin lapsenomaisella uteliaisuudella!

Kieleen uppoutuminen ja sen parissa huvitteleminen ovat olennaisen tärkeitä asioita, ja aikuisille sopivat loistavasti esimerkiksi harrastuskurssit, jotka toteutetaan opiskeltavalla kielellä (kuten ranskalainen ruoanlaitto ranskaksi tai salsatanssi espanjaksi). Toinen mainio lähestymistapa ovat ulkomailla järjestettävät opinto-ohjelmat, jotka yhdistävät kieliopintoihin matkustelua ja kulttuuriin uppoutumista.

Opi kaksi yhden hinnalla

Osaatko jo jotakin vierasta kieltä? Anna itsellesi etumatkaa ja ryhdy opettelemaan jotakin suhteellisen (tai todella!) samankaltaista kieltä – esimerkkejä tällaisista kielipareista ovat muun muassa espanja ja portugali, saksa ja hollanti sekä ruotsi ja norja tai tanska. Aiemmasta osaamisesta on paljon apua uuden kielen hahmottamisessa.

Motivoi itseäsi

“Tarvitset motivaatiota, jotta jaksat hankkia jatkuvasti uusia oppimiskokemuksia, ja tutkimuksissa on todettu toistuvasti, että motivaatio on yhteydessä kieliopinnoissa menestymiseen”, toteaa Angela Grant Pennsylvanian osavaltionyliopistosta.

Voit löytää oman opiskelumotivaatiosi esimerkiksi ostamalla lentoliput jo nyt, hankkimalla suloisen muistiinpanovihon oppitunneille, kiertämällä kotikaupunkiasi kielivaihtokaverin kanssa tai tekemällä kotitehtävät aina itsellesi mieluisassa kahvilassa.

Anna kielen ympäröidä

Kohtaa kieli niin monessa tilanteessa kuin mahdollista! Vaihda puhelimesi, tietokoneesi ja sometiliesi kieliasetukset, lataa elokuvia, kuuntele musiikkia ja podcasteja, lue lehtiä ja kirjoja, katso dokumentteja ja laita ruokaa vieraskielisten reseptien pohjalta.

Sisäistä, että virheet ovat osa oppimista

Muista, että olet opiskelemassa taitoa etkä asiaa. Suhtaudu huvittaviin hetkiin riemulla, etenkin ensimmäisten kuukausien aikana, äläkä pelkää epäonnistumista tai nolostumista. Hyväksy, ettei aksenttisi ole täydellinen etkä ymmärrä kaikkea. Näillä asioilla ei ole pidemmän päälle minkäänlaista merkitystä. Olennaista on, että olet sitoutunut oppimaan kieltä!