Kielten opiskelu: Avain menestyksekkääseen tulevaisuuteen

Kun laajennat lapsesi kielitaitoa (tai omaasi), et anna hänelle ainoastaan mahdollisuutta toisella kielellä kommunikointiin sekä kognitiivisia taitoja, joista on hyötyä läpi elämän. Myös muut taidot, joita kielten opiskelu kehittää, voivat olla avainasemassa siinä, että lapsestasi kasvaa maailmankansalainen ja tulevaisuuden menestyjä. Kielitaito tuo mukanaan muun muassa empatiakykyä, joustavuutta sekä ymmärrystä erilaisista kulttuureista – taitoja, jotka ovat ehdottoman tärkeitä kansainvälisessä maailmassa pärjäämiseksi.

Kaksikielisyys näkyy aivoissa

Ihmisaivot ovat äärimmäisen monimutkaiset. Aiemmin kuviteltiin, ettei kaksikielisyydestä olisi hyötyä (tai että se olisi jopa haitallista), mutta nykyisin ollaan vakuuttuneita kielten opiskelun eduista. Aiheesta tehdään jatkuvasti uusia tutkimuksia, joiden tulokset tukevat kyseistä päätelmää.

Kaksikielisten ei voi varsinaisesti sanoa olevan muita viisaampia, mutta tutkijat ovat todenneet, että heidän aivonsa ovat joustavammat ja mukautuvammat kuin niillä, jotka hallitsevat ainoastaan yhden kielen. Eron voi havaita etenkin ihmisen ikääntyessä. Dementia puhkeaa kaksikielisillä keskimäärin 4–5 vuotta myöhemmin kuin muilla, ja aivoinfarktin jälkeen heidän kognitiiviset toimintonsa palautuvat tavallista nopeammin. On myös havaittu, että kaksikielisten aivoissa harmaan aineen määrä on suurempi siinä aivojen osassa, joka ohjaa asioiden järjestelyä ja toimeenpanoa. Tämän myötä kahden kielen puhujat osaavat myös järjestellä ristiriitaista tietoa, keskittyä ja ratkaista ongelmia muita tehokkaammin.

Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että ajattelutyötä vaativissa harjoituksissa kaksikielisten kognitiivinen joustavuus on korkeammalla tasolla jo silloin, kun mittauskohteena ovat taaperoikäiset lapset. Lisäksi on todettu, että aikuiset, jotka puhuvat säännöllisesti useampaa kieltä ja vaihtelevat eri kielten välillä, kehittävät samalla kognitiivista joustavuuttaan.

Kielitaidon vaikutus muihin elämäntaitoihin

Kognitiivisten taitojen ohella kielten opiskelu kehittää myös muita tärkeitä kykyjä. Eräs tutkimus osoitti, että monikieliset lapset ovat muita empaattisempia sekä taitavampia itsensä ilmaisemisessa ja toisten tulkitsemisessa. Tutkijat päättelivät tämän johtuvan siitä, että näiden lasten täytyy jatkuvasti tulkita muiden aikomuksia ja näkökulmia.

Loistavat viestimistaidot – samoin kuin tavallista suurempi kognitiivinen joustavuus ja toimintakyky – ovat luonnollisesti merkittävä etu myös tutkimuslaboratorion ulkopuolella. Niitä tarvitaan toisten ymmärtämiseen, tehokkaaseen toimintaan ja ylipäätään elämässä menestymiseen.

Kulttuuriset hyödyt

On sanomattakin selvää, että kahden tai useamman kielen osaaminen asettaa lapsen tai nuoren hyvään asemaan tulevaisuutta ajatellen. Asiaa voi kuitenkin ajatella myös toiselta kannalta. Arviolta puolet maailman väestöstä puhuu vähintään kahta kieltä ja osaa toimia useammassa kulttuurissa – eikö siis ole suoranainen haitta, jos lapsi hallitsee vain yhden kielen?

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kaksikieliset ovat muita avaramielisempiä sekä itsevarmempia monikulttuurisissa ympäristöissä. Nämä ominaisuudet ovat välttämättömiä yhä kansainvälisemmässä työelämässä pärjäämisen kannalta, ja lisäksi niitä tarvitaan, jotta ihminen voi tuntea olonsa varmaksi jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Useampaa kieltä osaaville lapsille ja nuorille on helpompaa toimia erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa. Heidän niin sanottu kulttuuriälynsä perustuu siihen, että he osaavat ymmärtää ja arvostaa toisenlaisia kulttuureita sekä erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja.

Kielitaito ja työelämä

Kielet saattavat mullistaa työelämää 2000-luvulla yhtä perustavanlaatisesti kuin teknologia 1900-luvulla: kielitaidosta saattaa tulla useissa työpaikoissa avaintekijä, jonka pohjalta sopivat hakijat seulotaan joukosta. Teknologian kehittyessä yhä useammat yritykset alkavat toimia kansainvälisillä markkinoilla, jolloin toiminnan sujuminen vaatii henkilöstöä, joka osaa eri alueiden kieliä ja jolla on lisäksi sujuva englannin taito. Jopa maissa, joissa ei ole perinteisesti vaalittu useiden kielten osaamista, kielitaitovaatimukset kovenevat: esimerkiksi Yhdysvalloissa on jo enemmän espanjankielistä väestöä kuin Espanjassa, mikä tekee siitä maailman suurimman espanjanpuhujien keskittymän heti Meksikon jälkeen.

Kyky kommunikoida tehokkaasti usealla kielellä avaa uusia työmahdollisuuksia, kun työpaikat ja projektit kansainvälistyvät. Lisäksi kielitaito näkyy myös konkreettisesti pankkitilin saldossa: esimerkiksi Yhdysvalloissa on tutkittu, että saksan osaaminen voi nostaa palkkaa jopa 3,8 prosentilla, ja se voi tuoda koko työuran aikana lähes 111 000 euron lisäansiot.

Yhteenveto

Kielten oppiminen on hauskaa, hyödyllistä ja monessa suhteessa jopa välttämätöntä lapsen kehitykselle ja tulevaisuudennäkymille. Kielitaito tuo mukanaan kognitiivisia etuja ja tukee monien keskeisten elämäntaitojen, kuten empatian, sopeutumiskyvyn ja joustavuuden, kehittymistä. Mainituista taidoista on hyötyä kelle tahansa, mutta ne nousevat erityisen suureen arvoon tulevaisuuden yhteiskunnassa. Erityisesti niistä hyötyvät kaikki, jotka haaveilevat ulkomailla asumisesta ja työskentelystä – tai ihan vain maailmalla matkustelusta.