Kaksikielisyys kannattaa (syistä, joita et välttämättä tiedä)

“Kieleni rajat ovat maailmani rajat.”
– Ludwig Wittgenstein

Kieli antaa ainekset aivojemme työskentelylle, kehystää ajatuksemme ja tekee monimutkaisesta kommunikaatiosta mahdollista. Sen sanat, ilmaukset ja omalaatuisuudet ohjaavat paljolti sitä, millaisena maailma meille näyttäytyy ja kuinka ymmärrämme sen. Jos ihminen hallitsee vain yhden kielen, hänen maailmansa on siis rajattu varsin tarkasti. Nykyisenä matkustamisen ja kansainvälisen viestinnän aikakautena tuntuisikin lähes muinaisaikaiselta osata vain yhtä kieltä – myös siinä tapauksessa, että olisi saanut äidinkielekseen jonkin suuren maailmankielen, kuten englannin tai espanjan.

Mutta onko kahden tai useamman kielen osaamisesta todella niin paljon hyötyä kuin meidän annetaan ymmärtää? Avartaako se oikeasti maailmaa, vaikka vieraskielisten ilmaisujen merkitys selviää myös Google Translatesta yhdellä klikkauksella? Voiko se luoda talouskasvua, nostaa tulotasoa tai johtaa jopa onnellisempaan elämään? Ja pitääkö todella paikkansa, että kaksikielisyys tekisi lapsista erityisen fiksuja, kuten monesti väitetään?

Myytti kaksikielisestä vauvasta

Aivojen muovautumiskyky on hämmästyttävä. Ne kehittyvät, oppivat ja sopeutuvat syntymästä vanhuuteen saakka – jopa mahdollisten vaurioiden jälkeen. Kieli on ratkaisevan tärkeä seikka aivojen toiminnassa, mutta tiede ei ole päässyt vieläkään täyteen selvyyteen siitä, kuinka se itse asiassa vaikuttaa aivojemme hermosoluissa. Tämä ei ole mikään ihme, kun huomioidaan, että koko aivojen toiminta on yhä osittainen mysteeri.

Nykypäivänä tiedetään, että useammalle kielelle altistuminen ei todellisuudessa tee vauvasta vähemmän älykästä, hämmentynyttä tai jopa skitsofreenistä (kyllä, ennen todella luultiin näin), mutta viime vuosina vallalle on noussut täysin vastakkainen näkemys. Kaksikielisyydestä on puhuttu kirjoissa ja artikkeleissa jonkinlaisena taikasauvana, joka tekee joka taaperosta varsinaisen ihmelapsen.

Lukuisissa, lehdistön tiheään esittelemissä tutkimuksissa on väitetty, että mikäli varhaislapsuudessa opitaan kahta kieltä, tämä kehittää monia kognitiivisia kykyjä: aivot oppivat siirtymään paremmin tehtävästä toiseen, keskittymään hälyisässä ympäristössä ja muistamaan asioita. Kyseisten tutkimusten perusteella kahden kielen oppiminen ja käyttäminen tekee siis lapsen aivoista selkeästi paremmat.

Kun nuori, kaksikielinen tutkija nimeltä Angela de Bruin tarkasteli satoja näistä tutkimuksista yksityiskohtaisemmalla tasolla, hän kuitenkin havaitsi, että ne liioittelivat usein kaksikielisyyden etuja ja esittivät mahdolliset johtopäätökset varmoina tuloksina. Ajatus kielitaitoisten paremmuudesta oli vakiintumassa osaksi kulttuuria, mutta de Bruinin kriittinen katsaus osoitti, että kielitaidon hyödyt eivät ole tosiasiassa niin suoraviivaisia ja yleispäteviä kuin oli väitetty.

Tämä ei silti tarkoita, ettei hyötyjä olisi ollenkaan; ne voidaan jopa todeta merkittäviksi, kunhan tieteellinen tutkimus yltää siihen asti. Lisäksi on kuitenkin syytä huomata, että kielitaito voi tuoda kognitiivisten hyötyjen ohella aivan yhtä merkittäviä sosiaalisia etuja. Eräässä viimeaikaisessa tutkimuksessa saatiin esimerkiksi selville, että kaksikieliset lapset – ja jopa ne, jotka ovat ainoastaan altistuneet toiselle kielelle – kykenivät tulkitsemaan paremmin toisten aikomuksia, sillä he osasivat tarkastella asioita muiden näkökulmasta. Tutkijoiden päätelmä oli, että tämä lisäsi empatiaa ja kykyä ymmärtää, mitä toinen tarkoittaa.

Eläytymiskyvystä on hyötyä sosiaalisissa tilanteissa, mutta useamman kielen osaaminen ja puhuminen tuo myös muita merkittäviä etuja. Se auttaa nimittäin aivoja pysymään terveinä.

Totuus kaksikielisistä aivoista

Aivot muistuttavat siinä mielessä lihaksia, että ne pitävät haasteista ja käytetyksi tulemisesta. Kielitaito onkin yksi parhaista tavoista pitää aivot kunnossa ja välttää niiden rappeutumisesta aiheutuvia toimintahäiriöitä, kuten dementoitumista. On havaittu, että Alzheimerin taudin näkyvät oireet puhkeavat kaksikielisillä ihmisillä lähes viisi vuotta myöhemmin kuin niillä, jotka osaavat ja käyttävät ainoastaan yhtä kieltä. Kielitaidon hyödyt ulottuvat siis merkittävästi pidemmälle kuin tähän mennessä keksityn lääkityksen. Uskomatonta kyllä, samainen ilmiö on havaittavissa myös lukutaidottomissa ihmisissä.

Todellinen kaksikielisyys tarjoaa myös täsmällisempiä etuja niille, jotka käyttävät säännöllisesti kahta tai useampaa kieltä natiivitasolla ja vaihtavat säännöllisesti kielten välillä. New Yorkissa asuvat puertoricolaiset, jotka käyttävät päivittäisessä arjessaan espanjaa ja englantia, on todettu aivoiltaan ketterämmiksi ja joustavammiksi kuin yksikieliset ihmiset. Tutkimuksessa, joka kohdistui aasialaista kieltä ja englantia säännöllisesti käyttäviin singaporelaisiin, päädyttiin vastaavaan johtopäätökseen. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että kielitaidon hyödyt ovat huomattavasti pienempiä, mikäli kahta kieltä osaava henkilö ei vaihtanut käyttämäänsä kieltä säännöllisesti tai käytti toista kieltä vain tietyissä yhteyksissä, kuten kotioloissa.

Myös kielitaidon kulttuurista merkitystä on syytä tarkastella. Siihen liittyen on olennaista kysyä, auttaako useamman kielen osaaminen meitä kokemaan vahvempaa yhteyttä maailmaan – tai, kuten Kaarle Suuri asian muotoili, antaako se meille ”toisen sielun”?

Bonuksena kaksikulttuurisuus

Kielet auttavat meitä tulkitsemaan maailmaa, ja niillä voi olla vaikutusta jopa siihen, millaisena sen näemme ja kuinka sitä kuvaamme. Tämä havaittiin tutkimuksessa, jossa verrattiin saksan ja englannin puhujia.

On myös melko selvää, että esimerkiksi suomen ja arabian puhujat tuottavat erilaisia kuvauksia maailmasta. Arabiassa ei ole tarvetta 40:lle lumeen liittyvälle sanalle tai ilmaukselle, kuten suomessa, ja tämän takia suomalaiset todennäköisesti myös kuvailevat – ja ehkä jopa kokevat – talvisen maiseman eri tavalla. Jos joku osaa sekä arabiaa että suomea, eikö siis voisi ajatella, että kielten erilaiset maailman kuvaamisen tavat johtaisivat myös kattavampaan ja vivahteikkaampaan maailmankuvaan?

Monet tutkimukset tukevat tätä oletusta: testien perusteella useampaa kieltä puhuvat ihmiset ovat muita avarakatseisempia, ymmärtävät paremmin kulttuurien eroavaisuuksia ja pystyvät helpommin tarkastelemaan asioita toisenlaisen kulttuurin näkökulmasta. Kaksikielisyys vaikuttaa siis tekevän ihmisistä samalla kaksikulttuurisia (ja monikielisyys monikulttuurisia). Tämä on merkittävä etu nykypäivän globaalissa maailmassa ja välttämätön taito matkusteltaessa sekä uusiin kulttuureihin ja ihmisiin tutustuttaessa.

Kaksikielisyys taloudelliselta kantilta

Kaksikielisyyden edut eivät pääty tähän. Sveitsissä, Britanniassa, Kanadassa ja Intiassa tehdyissä tutkimuksissa – sekä omassa EF English Proficiency Index (EF EPI) -tutkimuksessamme – on korostettu kaksi- ja monikielisyyden tuottamia taloushyötyjä.

Esimerkiksi eräässä sveitsiläistutkimuksessa todettiin, että noin 10 prosenttia Sveitsin bruttokansantuotteesta (BKT) liittyy monikielisyyteen. Tutkimus todisti, että kielitaitoinen työvoima avaa sveitsiläisyrityksille useita markkina-alueita, mikä tukee olennaisesti maan kokonaistaloutta. Britanniassa on puolestaan arvioitu, että jääräpäinen englannin kielessä pysytteleminen ja haluttomuus panostaa tuntuvasti vieraiden kielten opiskeluun aiheuttaa kuningaskunnalle jopa 48 miljardin punnan tappiot joka vuosi. Tämä tarkoittaa peräti 3,5 prosenttia Britannian BKT:stä.

Kielitaitoinen työvoima on yhtä lailla olennaista myös yritystasolla – olipa kyse sitten uudella markkina-alueella puhuttavasta kielestä tai maailman valtakielestä englannista. Eräässä, vuoden 2014 EF EPIssäkin mainitussa tutkimuksessa lähes 90 prosenttia johtotason henkilöistä totesi, että parempi rajat ylittävä viestintä kohentaisi samalla organisaation tulosta. Toisessa tutkimuksessa puolestaan huomautettiin, että 79 prosentissa sellaisista yrityksistä, jotka ovat panostaneet työntekijöidensä englannin osaamiseen, myynti on lähtenyt kasvuun.

Yksilötasolla kaksikielisyyden etuja on hankalampi ilmoittaa numeroina, lähinnä sen takia, että ne riippuvat henkilön toimialasta, asuinpaikasta ja työn tasosta. Esimerkiksi eräässä kanadalaistutkimuksessa havaittiin vuonna 2010, että kaksikieliset työntekijät tienasivat 3–7 prosenttia parempaa palkkaa kuin yksikieliset kollegansa. Jos henkilö hallitsi molemmat Kanadan viralliset kielet – englannin ja ranskan – hänellä oli paremmat mahdollisuudet korkeampiin tienesteihin, vaikkei hänen työnsä olisi edes vaatinut toisen kielen käyttämistä.

Yhdysvalloissa on puolestaan tutkittu, että vieraan kielen osaaminen voi nostaa tulotasoa ainakin 1,5–3,8 prosenttia. Suurin arvo on saksan taidolla, koska se on USA:ssa suhteellisen harvinaista ja Saksa on keskeinen toimija kansainvälisessä kaupassa. Intiassa vaikutus on vieläkin merkittävämpi, sillä siellä englannin osaajat tieneevat erään tutkimuksen perusteella keskimäärin 34 prosenttia korkeampaa tuntipalkkaa.

Lisäksi kaksi- tai monikielisistä esimiehistä on jatkuvasti suurempi kysyntä. Rekrytoijat ja johtoasemassa olevat yritykset olettavat, että heillä on paremmat edellytykset johtaa kansainvälisiä tiimejä ja yrityssuhteita.

Kaksikielisyys kannattaa. Piste.

Kaksikielisyydestä on siis selkeää ja helposti havaittavaa hyötyä. Vaikka meillä on vain rajalliset todisteet siitä, että kaksikielisenä kasvaminen antaisi lapselle huomattavaa kognitiivista etumatkaa, elinikäinen oppiminen ja säännöllinen vieraan kielen käyttäminen vaikuttavat tosiaan tekevän aivoista vetreämmät ja joustavammat.

Lisäksi kaksikielisyydestä voi olla huomattavaa taloudellista hyötyä, ja useamman kielen puhuminen tekee ihmisestä avarakatseisemman ja auttaa häntä kokemaan yhteyttä muihin kulttuureihin ja maailmaan. Kuka tietää: kaksikielisyys saattaa siis tukea jopa kansainvälistä rauhaa ja ymmärrystä.

Se jos mikä on hyvä syy opiskella kieliä.