7 hauskaa pääsiäisperinnettä eri puolilta maailmaa

Pääsiäinen on paljon enemmän kuin muutaman päivän loma, jonka aikana saa mussuttaa mielin määrin suklaamunia: se on tärkeä uskonnollinen juhlapyhä, johon liittyy monenlaisia tapoja ja perinteitä. Vuosien varrella osaa näistä perinteistä on kuitenkin mukautettu ja tulkittu uudelleen, ja lopputulokset ovat sen verran hauskoja, että ne olisi syytä tuoda osaksi pääsiäisjuhlallisuuksia kaikkialla maailmassa.

Kyselimme kansainväliseltä tiimiltämme, mitkä ovat heidän suosikkejaan pääsiäisajan perinteistä, ja kokosimme hauskimmat yhdeksi listaksi.

1. Leijojen lennättäminen

Bermudan väki tähtää pääsiäisenä korkealle: heille mieluisinta lomapuuhaa on nimittäin leijan lennättäminen. Leijat rakennetaan itse kepeistä ja värikkäästä paperista, ja ne ovat usein varsin taidokkaita ja monimutkaisia luomuksia. Valmis rakennelma viimeistellään tietynlaisella paperilla, joka saa sen pitämään lennätettäessä surisevaa ääntä. Paikallisille tuo ääni on merkki pääsiäisestä. Juhlan koittaessa väki kokoontuu yhteen ja päästää kauniit leijansa kohti taivasta, tai vaihtoehtoisesti he voivat myös suunnata Horseshoe Bay Beachille, missä pääsee ihailemaan vuosittaista pitkäperjantain leijafestivaalia.

2. Murhamysteerit

Tietyssä osassa maailmaa pääsiäistä leimaa rikollisuus – eikä nyt ole puhe viattomien suklaapupujen korvien katkomisesta tai somasti koristeltujen pääsiäismunien rikkomisesta. Sen sijaan kyseessä on päskekrimmen, norjalainen perinne, jossa pääsiäislomalaiset lukevat, katselevat ja kuuntelevat erilaisia rikostarinoita ja salapoliisitrillereitä. Koko maa vaikuttaa olevan saman jännityksen vallassa: lehtitalot sekä radio- ja tv-kanavat puskevat ulos murhamysteereitä, ja rikostarinoita painetaan jopa maitopurkkeihin.

3. Pääsiäispesien piilottelu

Kukapa ei tahtoisi etsiä kodistaan ja pihamaalta koreja, jotka on täytetty suklaalla? Saksassa, Sveitsissä ja monissa muissa maissa on tapana piilottaa niin sanottuja ”pääsiäispesiä”, eli koristeltuja laatikoita tai koreja täynnä suklaamunia ja suklaapupuja, karkkia ja leluja. Ne kätketään lasten löydettäviksi (ja miksei aikuistenkin!), mutta heille sanotaan, että asialla on ollut Pääsiäispupu.

4. Vesisota

Harva asia luo samanlaista pääsiäistunnelmaa kuin leikkimielinen vesisota. Näin miettivät puolalaiset, jotka viettävät Śmigus Dyngusta (eli ”valutettua maanantaita” – juhla ajoittuu aina toiseen pääsiäispäivään) nakkelemalla vettä toistensa päälle. Entisaikoina tapa koski lähinnä poikamiehiä, jotka jahtasivat sinkkutyttöjä, mutta nykyisin vesisotaa käydään käytännössä kaikkia vastaan ja siihen voi osallistua kuka tahansa. Juhlijat aseistautuvat vesipyssyillä, tyhjillä shampoo- ja pesuainepurkeilla sekä vanhoilla kunnon vesiämpäreillä. Oikeastaan heille kelpaa mikä tahansa veden heittelyn tai ruiskutteluun soveltuva esine.

5. Munailu

Munat kuuluvat pääsiäiseen kuin lahjapaketit jouluun. Ne ovat kuitenkin varmasti yksi maailman erikoisimmista juhlaruoista: niitä maalataan ja koristellaan, piilotetaan ja löydetään, niitä yritetään vierittää nurmen poikki kilpakumppaneita nopeammin, niitä napautetaan yhteen sen selvittämiseksi, kumman muna hajoaa (eli kumpi voittaa ja saa hyvää onnea) – minkä lisäksi niitä ihan vain syödään. Esimerkiksi Ranskan Haux’ssa on tapana valmistaa jättimäinen pääsiäismunakas, josta riittää noin tuhannelle ruokailijalle. Sen valmistamiseen kuluu yli 4 000 kananmunaa sekä reilut 45 kiloa pekonia, sipulia ja valkosipulia. (Oletko sinua muuten koskaan mietityttänyt, miksi pääsiäistä symboloi juuri muna? Meitä ainakin on – ja siksi päätimmekin selvittää asian.)

6. Saviastioiden heittely

Jos vietät pääsiäistä kreikkalaisella Korfun saarella, muista varoa ilman halki viuhuvia saviastioita. (Spoileri: tämä ei harmillisesti liity siihen, että Tylypahkan velho- ja noitaoppilaat olisivat saapuneet paikalle leijutusloitsua harjoittelemaan.) Kun kello lyö 11 lankalauantain aamuna, saaren asukkaat ryhtyvät nimittäin heittelemään kaiken kokoisia saviastioita alas parvekkeiltaan. Perinne juontaa juurensa 1500-luvulle, jolloin ihmiset nakkasivat kaikki vanhat, tarpeettomat tavaransa ulos ikkunasta valmistautuakseen uuteen vuoteen. Rikkoontuvien ruukkujen ääni pelotti pahat henget tiehensä ja merkitsi uutta alkua.

7. Pretzeleiden lahjoittaminen

Luxemburgissa vietetään Bretzelsonndenia eli pretzel-sunnuntaita paaston kolmantena sunnuntaina. Pretzelit ovat siellä itse asiassa makeita leivonnaisia, joissa on mukana kuorrute ja manteleita, eli jos meiltä kysytään, moista päivää voisi juhlia vaikka joka viikko! Mutta takaisin asiaan: juhlapäivänä miehet antavat pretzelin tytölle, josta pitävät, ja mikäli hän ottaa lahjan vastaan, miehellä on lupa tulla vierailulle tytön luokse pääsiäissunnuntaina, jolloin hän saa vastalahjaksi pääsiäismunan. Jos vietetään karkausvuotta, roolit kääntyvät toisin päin ja pretzeleitä jakelevatkin tytöt.