EF Talks: Huippupyöräilijä Simon Clarkella on kokemusta ulkomaille muutosta ja italian opiskelusta
EF:ää edustavan pyöräilytiimin jäsen Simon Clarke kilpaili ensimmäistä kertaa pyöräilyradalla 10-vuotiaana. 24-vaihteista maastopyörää polkiessaan nuori australialainen löysi kutsumuksensa ja on sillä tiellä edelleen.
17 vuoden ikään mennessä Simon oli saavuttanut menestyksekkäitä tuloksia ja hänet värvättiin Australian kansalliseen pyöräilyjoukkueeseen, joka harjoitteli Euroopassa Gaviraten kaupungissa, Pohjois-Italiassa.
Simon muutti siten ulkomaille 17-vuotiaana ja kohtasi uuden kulttuurin, kielen ja kilpailuhenkisen pyöräilijöitten joukon, jossa kaikki kilpailivat saavuttaakseen paikan UCI World Tourin parhaissa joukkueissa.
Juttelimme hetken Simonin kanssa kuullaksemme hänen kokemuksensa ulkomaille muuttamisesta sekä Italian maisemista, kulttuurista ja ihmisistä.
1. Voisitko antaa meille aluksi pienen esittelyn itsestäsi ja mikä on yhteytesi EF Education Firstiin?
Nimeni on Simon Clarke. Olen ammattipyöräilijä Melbournesta, Australiasta, ja ajan joukkueessa nimeltään EF Education First Drapac powered by Cannondale.
2. Miten päädyit pyöräilyuralle ja kuinka päädyit sen vuoksi muuttamaan Eurooppaan?
Olen ollut aina intohimoinen pyöräilijä. 13 ikävuodesta lähtien olen ajanut pyörällä joka päivä ja todella rakastin sitä, joten liityin pyöräilyseuraan ja paransin sijoituksiani vähitellen Australiassa. 17-vuotiaana pääsin Australian maajoukkueeseen ja pääsin mukaan Eurooppaan kisaamaan World Tourilla.
3. Kun saavuit Italiaan, mitä oli mielessäsi? Olisitko uskonut, että olet maassa vielä 15 vuoden päästä?
Kun saavuin Italiaan ensimmäistä kertaa, se oli todellinen shokki. Italian kielen oppimisen lisäksi minun täytyi oppia myös paikallinen kulttuuri ja kuinka pärjätä itsekseni perheen asuessa kaukana Australiassa. Se oli todellinen haaste. Rehellisesti sanottuna en ikinä uskonut, että 15 vuoden päästä asun täällä edelleen ja puhun sujuvaa italiaa.
4. Käydessäsi koulua Melbournessa, mitä kieliä opiskelit?
Opiskelin japania ja indonesiaa. Valitettavasti kumpikaan noista kielistä ei ole kovin hyödyllinen Euroopassa, joten en ole käyttänyt niitä viime aikoina.
5. Kuinka opit italian kielen?
Opin italiaa vähitellen asumalla maassa useiden vuosien ajan. Otin lisäksi lyhyen yliopistokurssin Australiassa, mutta pääosin olen oppinut italian juttelemalla paikallisten kanssa arkielämässä.
6. Mitä hyötyä sinulle on ollut italian kielen osaamisesta kotonasi Andorrassa tai kisamatkoilla maailmalla?
Tietenkin italialaisten kanssa on upeaa osata puhua heidän kieltään. Lisäksi kielen osaamisesta on hyötyä espanjan ja ranskan ymmärtämisessä, sillä ne ovat hyvin samankaltaisia kieliä. Ylipäänsä kielen osaaminen avaa paljon ovia Euroopassa.
7. Miten kommunikoit joukkuekavereittesi kanssa?
Meidän tiimissämme on jäseniä 13 eri maasta ja puhumme 8 eri kieltä. Italian osaaminen tekee puhumisesta paljon helpompaa, myös tien päällä kilpailujen aikaan.
8. Kun olet tämän kansainvälisen pyöräilijäjoukon ympäröimänä, oletko ajatellut opiskella muita kieliä?
Kansainvälinen porukka ympärilläni inspiroi minua suuresti opiskelemaan kieliä. Haluaisin oppia seuraavaksi espanjaa.
9. Onko sinulla jotain vinkkejä ihmisille, jotka ovat muuttamassa ulkomaille?
Opiskele paikallista kieltä mahdollisimman pian. Jos pystyt puhumaan uuden maan kieltä, monet ovet avautuvat ja elämä on ylipäänsä paljon helpompaa.
10. Viimeiset sanat faneille?
Kiitos ja toivottavasti näemme pian kisoissa. Grazie mille e ci vediamo alle corse!
Seuraa Simon Clarken kansainvälisiä seikkailuja Twitterissä @SimoClarke