EF Talks: Gustav Björling

Kun ensimmäisen kerran tapasin Gustavin, huomasin heti yhden asian: tyypin tyyli on kunnossa. Tweed-kankainen bleiseri, soljin koristellut loaferit, suorat housut ja pinkit sukat. Ai niin, hänellä oli myös sellainen kantaaottava ranneke Ung Cancer -järjestön tueksi. Jos kuitenkin siirrytään eteenpäin hänen skandinaavisesta tyylistään, Gustav on kokenut paljon sen jälkeen, kun tapasin hänet ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten. Tuolloin 14-vuotias Gustav osallistui EF:n kielikurssille Ranskan Saint-Raphaëlissa. Tämä kokemus jätti häneen pysyvän jäljen ja kannusti Gustavia muuttamaan ulkomaille. Kielikurssi saattoi jopa olla ensimmäinen kipinä, joka johdatti hänet myöhemmin istumaan viereiselle työpisteelle EF:n harjoittelijana. Jätetään nyt kuitenkin jo valmiiksi pitkä esittely sikseen, hyvät naiset ja herrat, saanko esitellä Gustav Björlingin.

Gustav, voisitko kertoa meille kuka olet, kuinka vanha olet, mistä olet kotoisin ja missä asut nyt?

Toki! Olen Gustav Björling, 24-vuotias, syntynyt ja kasvanut Tukholmassa, mutta asun tällä hetkellä Sveitsin Zürichissä.

Mitä teet nykyisin?

Nooo.. Olen juuri lopettamassa kesätyötä markkinointiharjoittelijana EF Education Firstillä. Satun olemaan tällä hetkellä kahden erilaisen urapolun välissä: Päädyin Zürichiin suoritettuani kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon Uumajan yliopistossa, Ruotsissa. Markkinointiurani EF:llä sai uuden käänteen kuukausi sitten, kun kuulin päässeeni sisään Tukholman Royal Institute of Technologyn arkkitehtiohjelmaan. Arkkitehtinä työskentely on aina ollut unelmani, joten en olisi voinut olla iloisempi, vaikkakin jään myös kaipaamaan EF:ää.

Ohhoh, kauppatieteitä, markkinointia ja nyt arkkitehtuuria! Ensinnäkin onneksi olkoon, mutta lisäksi, mistä idea syntyi?

Olen aina pitänyt piirtämisestä ja asioiden luomisesta. Lisäksi olen aika nörtähtävä, mitä tulee kaikenlaiseen teknologiaan. Olen hakenut sisään arkkitehtilinjalle jo muutaman vuoden ajan, joten nyt viimein saavutettu sisäänpääsy oli kovan työn takana. Tietenkin mukana on aina myös tuuria, mutta olen kyllä todella innokas aloittamaan taas opinnot.

Ehkä otetaan askel taaksepäin. Milloin ja missä opiskelit EF:n kanssa?

Lähdin EF:n kielikurssille Saint-Raphaëliin Ranskaan, kun olin 14 vuotta. Näin kymmenen vuoden jälkeen katsottuna tuo matka oli melko käänteentekevä. Elämä Saint-Raphaëlissa oli täysin erilaista kuin kotona Tukholmassa. Rakastin kaikkea uutta ja innostavaa, joten halusin lähteä myöhemmin uudelleen maailmalle… ja niin myös tein.

Kuinka pian Saint-Raphaëlin jälkeen lähdit taas ulkomaille?

Kielikurssista meni noin viisi vuotta, ennen kuin pystyin lähtemään taas kunnolla ulkomaille. Heti lukion jälkeen olin kuitenkin jo matkalla! Hyppäsin Itävaltaan vievään bussiin, suoritin laskettelunopettajakurssin ja onnistuin saamaan töitä seuraavaksi kaudeksi. Jäin sinne lähes puoleksitoista vuodeksi ennen kuin palasin takaisin Ruotsiin.
Asepalveluksen suorittamisen jälkeen kuulin taas vuorten kutsun ja lähdin opettamaan laskettelua Verbieriin, Sveitsiin. Siellä ranskankielisen Sveitsin Alpeilla hyödynsin EF:n kielikurssilla ja koulussa hankkimiani ranskan kielen taitoa opettaen nuoria oppilaita. Se oli aikamoinen kokemus.

Kuinka päädyit harjoittelijaksi EF:lle?

Verbierissä vietetyn talven jälkeen palasin Tukholmaan, mutten oikein tiennyt mitä tehdä seuraavaksi. Halusin jälleen kokea jotain uutta, joten päädyin opiskelemaan pohjois-Ruotsissa sijaitsevaan Uumajan yliopistoon. Osana opintojani sain tilaisuuden suorittaa lukukauden vaihto-opiskelijana Zürichin yliopistossa. Kun opiskelin siellä, mieleeni tuli, että kesätöihin kannattaisi ehkä alkaa hakea. Sain sattumalta kahvilassa vinkin hakea EF:lle, joten hain ja sain paikan. On tosi outoa miettiä nyt taaksepäin, että teen töitä samassa organisaatiossa, jonka kautta lähdin aiemmin kielikurssille. Täällä kuitenkin olen ja nautin harjoittelustani vähintään yhtä paljon kuin reissustani Saint-Raphaëliin.

Vau, matkasi on ollut varsinaisen vuoristorata. On tosi hauska kuulla, että pääsit hyödyntämään ranskan kielen taitojasi laskettelunopettajana. Ikäiseksesi olet myös matkustanut melko paljon. Miten ulkomailla reissaaminen on mielestäsi vaikuttanut sinuun ihmisenä?

Kuten kaikkien kokemusten kohdalla, ei ole niin tärkeää mitä teet, vaan ennemmin kenen kanssa teet. Kaikilla reissuillani olen onnistunut saamaan hyviä ystäviä. Lisäksi olen varma, että astuminen ulos mukavuusalueeltani ja tutustuminen uusiin kulttuureihin on tehnyt minusta todella itsenäisen ihmisen.

Puhut neljää eri kieltä (ruotsia, ranskaa, saksaa ja englantia). Miten se vaikuttaa matkusteluun ja elämääsi?

Kolmesta oppimastani kielestä olen todennäköisesti paras englannissa. Se on siitä hyvä kieli, että voin puhua englanniksi TODELLA monien ihmisten kanssa. Olen saanut ystäviä, opiskellut ja aloittanut kansainvälisen urani EF:llä englanniksi. Näen sen maailman tavallisimpana kielenä. Vaikka en puhu täysin sujuvaa ranskaa ja saksaa, niiden osaaminen on antanut tilaisuuden käydä lyhyitä keskusteluita, tutustua paikallisiin ja päästä syvemmälle kulttuuriin matkoillani.

Mystinen ja kansainvälinen pinkkien sukkien mies, olisiko sinulla mitään vinkkejä heille, jotka haluavat tehdä elämästään kansainvälisemmän?

Hmmmm, ei tietenkään ole olemassa yhtä täydellistä neuvoa, sillä kaikkien elämäntilanteet ovat erilaisia. Antaisin ehkä kuitenkin kliseisen vinkin, että kannattaa uskaltaa lähteä ulkomaille edes kokeilemaan siellä asumista. Jos kaipaatkin kotiin, kannattaa antaa sille hieman aikaa ennen kuin palaat. Jokainen tuntee joskus koti-ikävää, mutta se katoaa usein nopeasti, kun uusiin paikkoihin tutustuminen on niin hauskaa.