4 yllättävää seikkaa kielten oppimisesta

On paljon yleisesti tiedossa olevia faktoja kielten oppimisesta: se on paras aloittaa nuorena, iän myötä oppiminen hankaloituu ja aivomme kykenevät hallitsemaan vain rajallisen määrän eri kieliä.

EF on toiminut kielikoulutuksen parissa vuodesta 1965 alkaen, ja testaamme jokaisen oppilaamme osaamistason sekä ennen kielikurssin aloittamista että sen jälkeen. Olemme siis vuosien varrella saaneet paljon ainutlaatuista tietämystä siitä, kuinka vieraita kieliä opitaan.

Analysoituamme oppimistuloksia viimeisen kahden vuoden ajalta yli 40 kielikoulustamme ympäri maailman, saimme selville seuraavat kiehtovat asiat. Monet näistä antavat uusia näkökulmia aiempaan tietämykseen kielten opiskelusta – ja jotkin aiemmin faktoina pidetyt seikat kääntyvät jopa päälaelleen.

1. Uuden kielen oppiminen alkaa erityisen tehokkaasti ympäristössä, jossa ollaan koko ajan sen ympäröimänä

Ihmiset, jotka alkavat opiskella kieltä aivan alusta, edistyvät ensimmäisinä ulkomailla vietettyinä viikkoina nopeammin kuin mikään muu oppijaryhmä. Ajatus suoraan kielen keskelle lähtemisestä voi kuulostaa vasta-alkajasta pelottavalta, mutta useimpien kohdalla oppimistulokset sanovat muuta.

Kerryttämämme datan perusteella kielen opiskelu ulkomailla antaa tehokkaan alkusysäyksen kielen haltuun ottamiselle, iästä riippumatta. Tämä tieto varmasti rauhoittaa vanhempia, joita huolestuttaa ajatus lapsen lähettämisestä ulkomaille vajavaisella kielitaidolla. Lisäksi tämä on loistouutinen aikuisille, jotka pelkäävät, että uuden kielen oppiminen ei olisi enää mahdollista.

2. Nuorilla aikuisilla on erinomaiset edellytykset nopeaan kielten oppimiseen

Kun tarkastellaan kielten oppimista ulkomailla, osaaminen kertyy parikymppisillä nopeammin kuin millään muulla ikäryhmällä. Tämä perustuu oletettavasti siihen, että he ovat ehtineet kerryttää tarpeellisia opiskelutaitoja sekä perusymmärryksen kieliopista, mikä tekee oppimisesta vauhdikkaampaa. Lisäksi nuorilla aikuisilla on usein jokin voimakas motivoiva tekijä, kuten opinnot tai urahaaveet, joka edistää kielen haltuun ottamista. Sujuva kielitaito – etenkin englannin osaaminen – on suureksi eduksi korkeakouluopinnoissa, ja sen tiedetään myös nostavan ansiotasoa työelämässä.

Eroavaisuudet eri ikäryhmien oppimiskyvyssä ovat kuitenkin pienempiä kuin usein oletetaan. Datamme perusteella oppimistahti on pitkälti sama myöhäisestä teini-iästä aikuisuuteen asti. Mielenkiintoista on, että tämä pätee myös tilanteissa, joissa uutta kieltä aletaan opiskella 50–80 vuoden iässä. Jos et siis saanut varhaista starttia kieliopintoihin, voit hyvin kehittää osaamistasi eläkepäiviin asti, kun matkustat maahan, jossa kieltä puhutaan äidinkielenä.

3. Naiset ja miehet oppivat kieliä samaan tahtiin

Monissa tutkimuksissa – myös EF:n tekemissä – on havaittu eroja vieraiden kielten osaamisessa eri sukupuolten välillä. Naiset ovat tulosten mukaan usein miehiä korkeammalla kielitasolla, ja he ovat myös motivoituneempia kielten oppimiseen. Tässä kuitenkin iloinen uutinen miehille, jotka miettivät opiskelua ulkomailla: kun tarkastellaan vieraiden kielten oppimista ympäristössä, jossa kieltä käytetään jokapäiväisessä elämässä, oppimistahdissa ei ole eroa miesten ja naisten välillä.

Datamme mukaan miesopiskelijat kuitenkin varaavat keskimäärin hieman pidempiä kursseja kuin naiset, minkä vuoksi he myös edistyvät hieman enemmän. Tämän tiedon pohjalta myös naisten kannattaa harkita panostamista pidempään kurssiin: tällöin he saavat oppimiskokemuksesta irti kaiken mahdollisen, ja kehittävät kieliosaamistaan yhtä paljon kuin miehetkin.

4. Kun osaa kaksi kieltä, oppii helpommin myös kolmannen

Erot kielten oppimisnopeudessa ovat suurimmillaan yksittäisten opiskelijoiden välillä ilman mitään tiettyä logiikkaa. Datamme kuitenkin osoittaa, että oppilaat, joiden kotimaassa on käytössä kaksi kieltä tai enemmän, oppivat nopeammin kuin oppilaat, joiden kotikonnuilla on vain yksi hallitseva kieli. Myös muussa tutkimuksessa on saatu vastaavia tuloksia: kun henkilö puhuu jo valmiiksi kahta kieltä, hänen on siis helpompi oppia myös kolmas. Syynä tähän on todennäköisesti se, että aivot ovat virittyneet eri kielten oppimiseen (ja käyttämiseen), mikä tekee uusien kielten omaksumisesta vaivattomampaa.